YKSITYISEN HOIDON TUKI VUONNA 2024
Perhe voi hakea yksityisen hoidon tukea Kelalta, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityisen perhepäivähoidon tuottaja ( yksityinen perhepäivähoitaja, päiväkoti tai perheeseen työsuhteessa oleva hoitaja ). Tuki maksetaan suoraan palvelun tuottajalle, jolloin vanhemmat suorittavat hoitajalle hänen määräämänsä hoitomaksun ja tuen välisen erotuksen.
Vuoden 2023 tammikuusta alkaen yksityisen hoidon tuki (= hoitoraha) on yli 25h/vk 192,28 €/lapsi /kk. ja 70,75€ /eskari-ikäisestä lapsi.
Vuoden 2023 tammikuusta alkaen tulosidonnainen tuki (= hoitolisä) max. 161,69 € / lapsi / kk. ja maaliskuusta 2023 265,85 € aina vuoden loppuun asti. Ja puolet hoitolisästä, jos kysessä esikouluikäinen lapsi.
Lisätietoa Kelan sivulta http://www.kela.fi/vanhempainvapaan-jalkeen_yksityisen-hoidon-tuki
(Valtakunnallinen ylin maksu kunnallisessa päiväkodissa on 1.3.2023-, 295€/lapsi.)
KUNTALISÄ VUONNA 2021-
Yksityisen hoidon tuen lisäksi kunnat maksavat yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Lisän määrä vaihtelee kunnittain ja kaikissa kunnissa sitä ei makseta lainkaan.
* Kuntalisä Kangasalla on 280 €/kk yli 3 vuotiaasta ja 300 €/kk alle 3 vuotiaasta, v. 2023-
Lisätietoa Kangasalan kaupungin sivulta https://www.kangasala.fi/varhaiskasvatus-ja-opetus/varhaiskasvatus/yksityinen-varhaiskasvatus/yksityisia-perhepaivahoitajia-kangasalla/
VEROTUS
Yksityisen hoidon tuet verotetaan hoidon tuottajan tulona. Yksityinen hoidon tuottaja kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Vanhemmat voivat tarkistaa asian verotoimistosta tai netistä sivulta www.ytj.fi
Rekisteriin kuulumattomalle hoitajalle suoritetusta hoitomaksusta on vanhempien maksettava verokortin mukainen vero.
HOITOMAKSU
Yksityinen perhepäivähoitaja on lain mukaan itsenäinen yrittäjä, elinkeinonharjoittaja. Yrittäjänä hän määrittelee itse oman yrityksensä hoitomaksut. Yksityisten perhepäivähoitajien yhdistykset määrittelevät valtakunnalliset hoitomaksusuosituksensa, mutta yhdistykset eivät voi määrittää oikeaa hintaa, vaan sen tekee aina yrittäjä itse.
PALVELUSOPIMUS
Hoitajan ja huoltajan välillä tehdään hoitosuhteen alussa kirjallinen palvelusopimus kahtena samansisältöisenä kappaleena, jossa sovitaan tarkoin mm hoitomaksuista, irtisanomisajasta, lomista, hoitoajoista ym. Sopimus kannattaa tehdä harkiten ja huolella. Sopimus on allekirjoitettuna laillinen paperi. Yhdistyksien jäsenillä on käytössä valmis palvelusopimuskaavake.
HOITAJAN VASTUU
Perhepäivähoitaja on vastuussa hoitolapsistaan koko hoidossaoloajan ja korvausvelvollinen, jos lapselle aiheutuu tai lapsi aiheuttaa vahinkoa. Hoitajan ottama vastuuvakuutus korvaa vain hoitolasten aiheuttamat vahingot kolmannelle osapuolelle. Suositeltavaa onkin, että vanhemmat ottavat omalle lapselleen tapaturmavakuutuksen.
YKSITYISEN PÄIVÄHOIDON VALVONTA
Päivähoitotoiminta on valvonnan alaista, jos palvelua annetaan korvausta vastaan liike- ja ammattitoimintaa harjoittamalla. Valvontaviranomaisena toimii kaupungin päivähoidon valvontaviranomaiset.
Mitä valvotaan:
*Toimintayksikön olosuhteet sopivat, riittävät ja asianmukaiset tilat ja toimintavälineet
*Lapsiryhmän koko asetuksen mukainen
*Henkilöstön koulutus asetuksen mukainen
*Palvelu perustuu sopimukseen tai hallintopäätökseen.
Yksityinen perhepäivähoitaja tekee ilmoituksen toimintansa aloittamisesta oman alueensa päivähoidon ohjaajalle, joka tekee kotikäynnin. Kaupungin päivähoidon aluevalvoja tekee päätöksen hyväksymisestä.
Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan välittömästi muutoksista lapsiryhmän koossa. Kaupungin toimesta lapsiryhmän koko tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Jos perhepäivähoitaja lopettaa toimintansa, on siitä ilmoitettava kirjallisesti omaan kuntaan, ja Valviraan.
YHTEISTYÖ
Yhteistyöllä varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan vanhempien ja hoitohenkilöstön sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. ( Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2003, 20§ )
Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu- ja oikeus. Hoitosuhteen alusta alkaen pyritään hoitajan ja vanhempien väliseen avoimeen ja luottamukselliseen suhteeseen, yhteistyöhön. Kasvatuskeskusteluilla on tärkeä merkitys tämän luomisessa. Perhepäivähoitaja sitoutuu työssään vaitiolovelvollisuuteen, joten hänen kanssaan voi keskustella luottamuksellisesti.
Kasvatuskeskusteluissa löytyvät yhteiset kasvatustavoitteet, joiden avulla lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältyy liitteenä Kangasalan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Nämä asiat ja hyvä ammattitaito auttavat hoitajaa luomaan mahdollisimman suotuisan kasvatusilmapiirin hoitoryhmälleen.
Kangasalan kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma on luettavissa Kangasalan nettisivuilla:
SAIRASTUNUT LAPSI EI KUULU PÄIVÄHOITOON, Huomaa myös voimassa olevat Korona-rajoitukset ja sen tuomat suositukset
Perhepäivähoidon yhtenä tavoitteena on tarjota lapsille pienryhmän avulla hoitoympäristö, jossa vältytään turhilta tartunnoilta. Tämä on suuri etu koko perheen kannalta. Yhteisen edun mukaista on, että vanhemmat pystyvät huolehtimaan omista palkkatöistään ilman turhia poissaoloja.
Perhepäivähoidossa hoitaja vastaa yksin koko lapsiryhmästä ja näin ollen hänen sairastumisensa vaikuttaa kaikkien hoitolasten perheisiin. Hoitotyön tapahtuessa perhepäivähoitajan kotona sairaudet tarttuvat myös hoitajan perheeseen. Tämä tietää hoitajalle normaalin hoitotyön lisäksi lisätöitä omien sairaiden lasten hoitamisen muodossa. Myös hoitajan puolisolle voi koitua poissaoloja omasta palkkatyöstään. Hoitajan oma työpäivä / työviikko muuttuu normaalia raskaammaksi, sillä monet hoitajat (vanhemmille koituvien haittojen vähentämiseksi) pääsääntöisesti huolehtivat työstään vaikka olisikin sairas / puolikuntoinen.
Edellä mainittujen seikkojen vuoksi on todella oleellista ja tärkeää, että kaikki hoitoryhmään kuuluvat lapset sairastavat sairautensa alusta loppuun asti kotona, eristyksissä muista hoitolapsista. Näin voidaan ainakin yrittää estää sairautta tarttumasta muihin. Koska aikuisilla voi olla hyvinkin erilainen näkemys siitä, milloin lapsi on sairas, on tähän tiedotteeseen koottu yhteiset säännöt, joiden mukaan yksityisessä perhepäivähoidossa toimitaan.
Pieni nuha tai yskä (nenä niistetään silloin tällöin, lapsi välillä yskii) ilman muita oireita ei estä hoitoon tuloa. Oireiden kanssa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä monet sairaudet tarttuvat helpoiten sairauden alkuvaiheessa. Nopea reagointi sairauden puhkeamiseen ja ajoissa aloitettu kotihoito voivat siis estää sairauden tarttumisen muihin!
*Aikuisen ihmisen normaali peruslämpö vaihtelee suuresti eri henkilöillä + 35 – + 37 asteen välillä. Myös lasten normaalilämmöissä voi olla eroja. Tästä syystä on hyvä mitata lapsen lämpö myös silloin, kun hän on terve.
* Kuumeisen lapsen on aina jäätävä kotiin sairastamaan. Lapsen on oltava kotihoidossa vielä yksi kokonainen kuumeeton päivä ilman kuumetta alentavia / särkylääkkeitä.
* Flunssainen, kuumeeton lapsi, kuuluu myös kotihoitoon. Lapsella on syytä epäillä flunssaa jos esim. nenä valuttaa runsaasti joko keltaista tai kirkasta eritettä, lapsi yskii runsaasti, ääni on painoksissa, silmät vetistävät, lapsi valittaa kurkkukipua tai särkyä muualla kehossaan, lapsi on vetämätön tai väsynyt.
* Lapsen on jäätävä kotiin, jos hänellä tai jollain muulla perheessä on oksennustauti tai ripuli, tai jostakin muusta syystä on syytä epäillä lapsen vatsatautia (esim. vatsakivun, pahoinvoinnin valittaminen). Sairastamisen jälkeen lapsen on oltava kotona vielä yksi kokonainen oireeton päivä. Terveen lapsen uloste on kiinteää.
* Hoitoon tullessaan lapsen on oltava ulkoilukelpoinen, että hän jaksaa ja pystyy ulkoilemaan normaalisti muun ryhmän mukana.
* Rokkoon sairastunut lapsi tartuttaa muita heti tartunnan saatuaan, jopa viikkoja ennen omaa sairastumistaan. Tästä syystä eristäminen rokkojen kohdalla ei ole tärkeä. Rokkoon sairastuneen lapsen pitää saada levätä kotihoidossa, kunnes rokon arvet ovat kuivuneet ja lapsen yleiskunto palannut normaaliksi, näin vältytään myös rakkuloiden tulehtumisvaaralta.
Vaikka oma lapsi olisikin oireistaan huolimatta pirteä ja periaatteessa jaksaisi osallistua hoitoon, on vanhempien muistettava se, että lapsi pirteydestään huolimatta tartuttaa sairautensa muihin lapsiin siinä missä väsynyt sairas lapsikin. Eli jos on syytä epäillä, että lapsi tartuttaa sairautensa muihin, on hänen paikkansa kotona.
EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisesti, Kangasalan Yksityiset Päivähoitajat ry: n tiedote huoltajille ja perhepäivähoitajille:
* Asiakkaan (huoltajat ja hoitolapset) tietoja löytyy vain palvelusopimuskaavakkeesta, joka on käyty lävitse, yhteisesti asiat sovittu ja allekirjoituksin vahvistettu jo hoitosuhteen alussa. Kangasalan kaupungin yksityisen perhepäivähoidon valvontaviranomainen kysyy hoitajilta kaksi kertaa vuodessa hoitoryhmän kokoonpanosta: lapsen nimi, syntymäaika, osoite, milloin hoitosopimus on tehty, milloin hoito on alkanut/ mahdollisesti päättyy, onko yli 25h/ vk vai alle 25h/ vk hoidossa sekä mahdollisesti myös huoltajan sähköpostia (ei pakollinen). Nämä tiedot kaupunki tallettaa omien ohjeidensa mukaisesti. Varahoitotilanteessa annetaan varahoitajalle välttämättömät tiedot: lapsen nimi, ikä, huoltajan puhelinnumero ja -nimi sekä mahdolliset allergiat, ym. hoitoon tärkeästi liittyvät asiat.
* Palvelusopimuslomakkeessa sovitaan myös lapsen valokuvaamisesta, kuvien luovutuksesta muille hoitolapsille, mahdollisesta jakamisesta some:ssa tai kuvan julkaisemisesta lehdessä nimellä tai pelkällä kuvalla. Viimeisimmästä voidaan sopia tarpeen mukaan myös joka kerran erikseen. Myös valokuvien säilytyksestä ja säilytysajasta olisi hyvä sopia yhdessä.
* Palvelusopimuslomakkeeseen merkitään lapsesta sosiaaliturvatunnus, jota tarvitaan lakisääteiseen Valviraan, jonne tarvitaan myös huoltajien sosiaaliturvatunnus. Lomakkeen WH1 huoltaja toimittaa sähköisesti Kela:an ja hoitaja täyttää WH2- lomakkeen Suomi.fi-tunnisteen kautta myös sähköisesti.
* Palvelusopimuslomakkeessa kysytään myös saako tarvittaessa antaa lapsen tietoja neuvolalle. Lupa on kuitenkin kysyttävä joka kerran erikseen. Nimettömänä voi aina kysyä neuvoa eli lapsen nimeä ei silloin sanota.
* Palvelusopimuslomake ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma säilytetään lukollisessa kaapissa/ laatikossa. Jos hoitolapsen tietoja pitää tietokoneen kansiossa, on sen oltava salasanan takana. (Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat luovutetaan kaupungin arkistoihin hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Kopiot voidaan antaa huoltajille.)
Tietoja on säilytettävä 10 v. hoitosuhteen päättymisen jälkeen.
* Perhepäivähoitajan/ yksityisen päiväkodin nimi, osoite, puhelinnumero/ sähköpostiosoite löytyvät kangasalanypph.com sivuilta Hoitopaikkatilanne-sivulta, sekä myös Kangasalan kaupungin sivuilta yksityisen päivähoidon kohdalta.
* Yhdistyksen jäsenistä on koottu lista, jossa on nimen, osoitteen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen lisäksi tieto jäsenmaksuvuosista sekä hoitajan koulutuksesta. Lista on vain hoitopaikkatiedustelusta vastaavan henkilön, yhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin hallussa huolellisesti talletettuna.
Lisätietoja yleisestä tietosuoja-asetuksesta löytyy viralliselta suomenkieliseltä sivustolta: